Tältä sivulta löytyy vastauksia useimmin kysyttyihin tai muuten kiinnostaviksi todettuihin kysymyksiin ja mahdollisiin kritiikin aiheisiin.

K: Kuka/mikä on inFINiSubs?
V: Lue ryhmän esittely tältä sivulta. Samaan paikkaan pääsee myös Tietoa-linkkiä yläpalkista klikkaamalla.

K: Voinko liittyä inFINiSubsiin?
V: Riippuu, millä tavalla pystyisit meitä auttamaan. Peruskääntäjille ryhmässä ei ole ollut lisätarvetta koskaan eikä ole vieläkään, sillä pullonkaulat löytyvät aivan muista osista prosessiamme, mutta mikäli joku alla mainituista kuulostaa juuri sinun pestiltäsi, voi olla, että pääset siten mukaan toimintaamme.

• Oikolukija ja laaduntarkkailija. Tehtävänä on katsoa käännetty jakso läpi ja ilmoittaa sekä mahdollisista kielellisistä parannuksista että myös havaituista kirjoitus-, ajoitus- ja settausvirheistä. Mikäli löytyy japanin ymmärrystä, myös käännösvirheiden löytäminen on suotavaa.
• Kokenut typesettaaja. Kylttien ja muiden tekstien väkertäminen on mukavaa, mutta myös aikaa vievää hommaa – Soulweaverille jäisi paljon enemmän aikaa keskittyä kääntämiseen, jos ei tarvitsisi olla aina samalla kiire settauksien valmistumisesta. Aiempi motion tracking -osaaminen Mochalla, Blenderillä tai vastaavalla on kuitenkin pakollista ja aiempi kokemus typesettingiin liittyvistä automaatioskripteistä (HYDRA, Hyperdimensional Relocator, Masquerade, ym.) suotavaa, sillä valitettavasti meillä ei ole aikaa ryhtyä opettamaan ketään tähän hommaan. Varaudu siis osoittamaan kykysi.
• Enkoodaaja. Jos uskot osaavasi filtteröidä Blu-ray-raakileesta parempilaatuisen lopputuloksen kuin me kevyillä enkoodiskripteillämme saamme aikaan, voit luultavasti olla avuksi.

Jos koet täyttäväsi jonkin näistä tunnusmerkit ja olet kiinnostunut, ota yhteyttä Soulweaveriin Discord-palvelimellamme – linkin löydät yläpalkista.

Autamme myös mieluusti uusia ryhmiä jaloilleen, mikäli omien projektien aloittaminen kiinnostaa. Tässäkin tapauksessa paras keino päästä eteenpäin on kysellä Soulweaverilta apua Discordissa.

K: Voinko ehdottaa käännettäviä sarjoja?
V: Aiomme lähinnä pitäytyä omasta mielestämme mielenkiintoisissa sarjoissa motivaation säilyttämiseksi. Yhden jakson työstäminen vie pitkän aikaa, joten samaa materiaalia tulee tahkottua useita kertoja läpi. Tylsän sarjan kanssa se olisi erittäin uuvuttavaa. Lisäksi sarjaprojektit ovat tupanneet meillä kestämään pitkään, joten ei ole juuri järkeä jakaa jo ennestään rajallisia resursseja entistä useammalle käynnissä olevalle idealle. Oma sisäinen toivelistamme on sitä paitsi melkeinpä yhtä pitkä kuin valmiiden projektiemme lista, ja vuoden 2019 kesäkyselyssäkin kerätty mielessä pidettävien sarjojen lista on melkoinen. Ehdotusten laittaminen ei siis ole ehdottoman kiellettyä, mutta toteutumisesta ei ole mitään takeita; lähinnä ne saattavat muuttaa sisäisen listamme tärkeysjärjestystä, mikäli sarja tai elokuva jo sieltä löytyy. Lisävaatimuksena on, että sarjasta on saatavilla käännöksen tueksi ainakin yksi englanninkielinen versio alusta loppuun (jos sarja on loppunut) tai aktiivinen käännösprojekti (jos sarja on meneillään).

Ryhmän perustamisen yksi tarkoitus oli myös laajentaa suomenkielisen animen tarjontaa mahdollisimman paljon. Jos siis jokin ryhmä on jo jonkin sarjan kääntänyt suomeksi tai sarjalla on yleisesti saatavilla olevat viralliset tekstitykset, on todennäköistä, ettemme ryhdy sitä kääntämään ainakaan täysin alusta. Englanninkielisissä piireissä Crunchyroll, Amazon ja kumppanit ovat lyöneet itsensä niin vahvasti valtavirtaan, että valtaosa kausien sarjoista saa ainakin yhden käännöksen, mutta suomen kielellä sarjoja ei juuri Netflixin ulkopuolella näy eikä kotimainen käännösskenekään enää ole kovin hyvässä hapessa – tietääksemme yhtä lyhyeksi jäänyttä yritystä lukuunottamatta olemme olleet ainoina hengissä vuodesta 2018 saakka – minkä takia suomeksi tekstitetty sarja on edelleen ennemminkin poikkeus kuin sääntö.

K: Voinko julkaista omia käännöksiäni teidän kauttanne?
V: Lähtökohtamme muualta tulleisiin käännöksiin on, että autamme mieluummin kääntäjää saattamaan itse käännöksensä valmiiksi julkaisuksi asti. Olemme alusta alkaen panostaneet siihen, että itse julkaisemamme projektit ovat niin huoliteltuja kuin vain mahdollista, joten todennäköisesti jonkun muun tekemä käännös vaatisi meiltä joka tapauksessa merkittävän panostuksen. Meillä ei kuitenkaan juuri ole kapasiteettia ottaa ylimääräisiä projekteja nykyisten rinnalle eikä aina välttämättä kiinnostustakaan kyseiseen sarjaan, vaikka käännöksen viimeistely olisikin varmasti suomenkielisen yleisön eduksi. Lisäksi olisi kaikkien kannalta parempaa, mikäli kunnon tekstitysryhmiä olisi useampi kappale hengissä. Toisin sanoen emme todennäköisesti ota projektia vastaan, vaan ohjeistamme sen sijaan tarpeiden mukaan julkaisuun liittyvissä ongelmissa ja ryhmän perustamisessa.

K: Paljonko yhden jakson tekeminen alusta loppuun vie aikaa keskimäärin?
V: Vaikuttavia tekijöitä on aika monta, mutta jonkinlaisia suuntaa-antavia arvioita lienevät 30–80 tuntia nyt jo historiaan jääneellä perinteisellä tarkalla tyylillämme ja 8–15 tuntia kevyemmän tarkistusprosessin projekteissa, jaoteltuna kutakuinkin seuraavasti. Kokopitkien elokuvien kohdalla arviot voi kertoa noin viidellä.

• Enkoodaus vie selvästi enemmän aikaa tietokoneelta kuin ryhmäläisiltä. Käytämme suodatinmäärällisesti hyvin kevyitä AviSynth-ja VapourSynth-skriptejä, joten niiden luominen toisten pohjalta vie ehkä enintään kymmenen minuuttia jaksoa kohden. Välillä enkoodauksessa käytettävien asetusten vaikutuksia täytyy kuitenkin vertailla keskenään, jolloin tähän voi kulua hieman pidempi tovi. Enkoodausprosessia itsessään ei tarvitse valvoa, vaan sen voi jättää vaikka yöksi pyörimään, ja siten sen vaikutus työmäärään on pyöreä nolla.
• Käännökseen kuluva aika riippuu ensisijaisesti jaksossa olevan puheen määrästä – tyypillisesti rivejä on väliltä 250–400 jaksoa kohden. Myös hankalasti kääntyvät kohdat aiheuttavat hidastelua, kun taas esimerkiksi FMA:n tapauksessa mangasuomennoksen referointi nopeutti kääntämistä. Kokeneelta kääntäjältä tähän vaiheeseen kuluu noin 4–8 tuntia olettaen, etteivät muut asiat häiritse tällä välin keskittymistä, kokemattomammalta taas enemmän.
• Ajoitukseen kuluu niin ikään jonkin verran enemmän aikaa, jos rivejä on paljon, mutta vaikutus on jokseenkin pienempi. Olemme tähän saakka käyttäneet kaikissa projekteissa pohjana toisen ryhmän ajoitusta, joten ajoituksen tehtävänä on ollut lähinnä korjata alku- ja loppukohdat sopimaan omaan enkoodiimme sekä välillä sovittaa rivitystä ja repliikkien jakoa käännöksen mukaan. Ajoitukseen kuluu noin 1–1,5 tuntia.
• Typesettingin tai tuttavallisemmin settauksen vaatima aika heittelee erityisen paljon. Joissain jaksoissa käännettäviä kylttejä, käyttöliittymiä, kirjoja, julisteita, ym. ei ole lainkaan tai hyvin vähän (ks. esim. Made in Abyss, Pokémon-elokuvat) ja toisissa taas paljonkin (ks. esim. Clannadin festivaalijaksot, Susilapset, Tokyo Magnitude 8.0, Steins;Gate). Välillä aikaa kuluu myös tekstien käännösten selvittämiseen, sillä monissa tapauksissa yksikään lähdekäännös ei ole viitsinyt kääntää niitä. Pyrkimys on tekstittää kaikki, mikä mahdollista, mutta joissain tapauksissa tiettyjen kohtien settaus on silti jätetty väliin, jos siitä saatava hyöty olisi tekemiseen kuluvaan aikaan verrattuna olematon tai jos settausta ei vain ole mahdollista tehdä järkevän näköiseksi tekstitysformaatin rajallisilla työkaluilla. Aikaa typesetting vie 0–∞ tuntia.
• Karaoke kuuluu loogisesti sekä osaksi ajoitusta että typesettingiä, mutta siihen kuluu tietenkin aikaa vain niissä harvoissa jaksoissa, joissa uusia kappaleita ensi kertaa käytetään. Tehosteiden säätäminen kohdilleen voi joskus vaatia enemmänkin tunkkaamista. Karaoken tekeminen hoituu noin 2–5 tunnissa per kappale.
• Oikolukuun kuluu hieman jakson kestoa pidempään, keskimäärin siis 0,5–1 tunti. Ennen muinoin tähän yhdistetty editointivaihe, jossa koko jakso syynättiin yhteistyönä rivi riviltä, venytti tästä vaiheesta välillä kaikkia muita pidemmän, mutta hyödyt eivät lopulta tainneet olla kovin kummoiset, joten kevensimme prosessia vuoden 2017 kevään tienoilla ja nyt se on jo historiaa.
• Paketointi ja julkaisu kaikkine pikkunäpräysvaiheineen vievät noin tunnin. Vaiheisiin kuuluvat tekstitystiedostosta käännöksen lähdetekstien poistaminen, kappalejaon tekeminen, tiedoston kasaaminen MKVToolNixillä, fonttiliitteiden tarkistus kontrolliympäristössä, torrentin luominen ja lähettäminen AniDexiin ja Nyaahan, tiedoston lähettäminen kahdelle eri palvelimelle talteen, julkaisukuvan valitseminen, julkaisuviestin kirjoittaminen, projektisivujen päivittäminen sekä julkaistujen tiedostojen tietojen lisääminen AniDB-sivustolle.

K: Ette ole julkaisseet mitään pariin kuukauteen. Lopetitteko kääntämisen?
V: Todennäköisesti olemme vain muiden asioiden kanssa kiireisiä. Muun muassa työpaineet, kiinnostusasteen vaihtelu, uudet pelijulkaisut, nettipelien tahkoaminen ja muut vastaavat seikat voivat viedä huomion muualle väliaikaisesti, mutta emme ole aikeissa lopettaa kääntämistä. Kannattaa myös seurata sivupalkin tilanneraportin muutoksia, sillä olemme pyrkineet pitämään sen hyvin ajan tasalla. Kännykällä tai pieninäyttöisellä tabletilla selatessa tuon sivupalkin materiaali löytyy sivun alalaidasta. Sanottakoon nyt kuitenkin, että ennen kesäkuuta 2021 saimme julkaistua ainakin jotakin uutta joka kuukausi yli neljän vuoden ajan ja olemme täällä edelleen, joten ehkei ole syytä pelätä ryhmän kuihtumista.

Lyhyesti sanottuna: olemme edelleen elossa, mikäli sivusto on pystyssä ja etusivulla ei näy uutista, jonka mukaan inFINiSubs on lopetettu 🙂

K: Mikä ihmeen MKV-tiedosto? Eihän tätä voi avata Windows Media Playerilla!
V: Matroska-säiliö on avoin säiliömalli monenlaisen median yhteen nippuun paketoimiseen. Yleensä sitä käytetään nimenomaan videotiedostojen kanssa. Windows Media Player ei niitä ilman ylimääräisiä koodekkeja avaa, eikä sen tarvitsekaan. Windows 10:n oletussoitin taas kykenee nimellisesti ainakin HEVC-julkaisut avaamaan ja toistamaan, mutta sen tuki ASS-tekstityksille on aivan surkea, joten mikään perusdialogia monimutkaisempi teksti ei näy tarkoituksenmukaisella tavalla.

Windows-käyttäjille suosittelemme Media Player Classic Home Cinemaa tai jotakin sen johdannaista, kuten MPC-BE:tä – niiden pitäisi avata mukisematta kaikki julkaisumme ilman mitään ylimääräisiä latauksia. Myös mpv-pohjaiset soittimet ovat oikein hyviä vaihtoehtoja alustalla kuin alustalla. Niihin lukeutuva IINA on macOS-soittimista käyttöliittymältään mukavin, mutta siinä joissain erityistapauksissa ilmenevien värintoisto-ongelmien takia settaukset eivät valitettavasti näytä aina siltä, millaisiksi ne on suunniteltu. Mainittakoon lisäksi, että VLC-soitinta ei myöskään tueta sen sattumanvaraisten bugien takia, vaikka pääosin sekin käy julkaisujen katsomiseen. Mobiilikäyttöliittymien soittimia emme tällä hetkellä osaa arvioida, mutta mikä tahansa soitin, joka osaa esittää typesettingin oikein eikä köhi sen kanssa kovin pahasti, lienee ihan hyvä vaihtoehto.

K: Video tahmaa ja ääni katkoilee, mikä on?
V: On erittäin epätodennäköistä, että vika olisi itse tiedostossa. Luultavasti koneesi on sen verran vanha, ettei se jaksa pyörittää videoita kunnolla. 10-bittisille h.264-videoille ei ole useimmilla näytönohjaimilla tarjolla laitteistokiihdytystukea, mutta ei niiden toistamiseen vaadita enää näin 2020-luvulla mitään keskiluokkaa erikoisempaa tietokonetta. 8-bittisillä videoilla (meillä vain Gosick, Sangatsu no Lionin musiikkivideo ja yksinäinen Pokémonin erillään julkaistu jakso) kannattaa ensiksi tarkastaa, että laitteistokiihdytys on käytössä, mikäli sitä tuetaan (silloin esimerkiksi Windowsissa MPC-HC:n alalaidassa näkyy “Playing [DXVA]”). Uudempien 10-bittisten HEVC-julkaisujenkin pitäisi toimia laitteistokiihdytyksen kanssa suht uusilla näytönohjaimilla.

Joissain tapauksissa tahmaaminen saattaa johtua myös tavallista raskaammista settausta vaativista kohtauksista. Näihin kuuluvat mm. taustalla näkyvät kyltit, paperit, kännyköiden käyttöliittymät, julisteet, kirjat, jne. jne. muu kuvassa valmiiksi ollut ja käännettävissä oleva tekstisisältö. Erityisen raskaita ne ovat silloin, kun mukana on liikettä tai näkyvä alue muuttuu jatkuvasti, esimerkiksi hahmon kävellessä julisteen ohi. Nykyaikaisilla laitteilla niidenkin pitäisi kuitenkin olla sujuvia varsinkin tehokkaita tekstitysmoottoreita käytettäessä. MPC-HC:n yhteydessä paras vaihtoehto on xy-vsfilter/XySubFilter, mutta sen sisäänrakennetullakin moottorilla pääsee raskaimpia kylttejä lukuunottamatta pitkälle; mpv-johdannaisten soitinten käyttämä libass on yleensä vielä XySubFilteriäkin suorituskykyisempi.

K: Mitä koodekkeja tiedostoissa käytetään?
V: Jos vain meistä on kiinni, kaikki julkaisut tulevat olemaan videokoodekiltaan h.264 (tunnetaan myös nimillä MPEG-4 Layer 10 ja AVC eli Advanced Video Coding) tai h.265 (tunnetaan hyvin laajalti nimellä HEVC, High Efficiency Video Coding) ja äänikoodekiltaan AAC (Advanced Audio Coding) tai joskus FLAC (Free Lossless Audio Codec). Ääniraitojen kanavien määrä säilytetään samana kuin alkuperäisjulkaisussa (5.1 Surround tai 2.0 Stereo). Valtaosa julkaisuistamme käyttää videokoodekkien 10-bittistä enkoodausprofiilia, jonka tuen puuttuminen on työpöytämediasoittimissa ennemmin poikkeus kuin sääntö.

Käytännössä video- ja äänikoodekkeja yhdistellään uusissa projekteissa seuraavasti:

• Kaksi videoresoluutiota: Korkeammassa (1080p) käytetään HEVCiä ja FLACia, matalammassa (720p) AVC:tä ja AAC:tä.
• Yksi videoresoluutio: Ainoassa julkaistussa tiedostossa käytetään HEVCiä ja FLACia.

Vanhemmissa julkaisuissa on nähty muitakin yhdistelmiä; mm. Clannad julkaistiin pelkällä AAC-äänellä alkuvaiheessa päätetyistä säästösyistä.

K: Mitenkäs tuo Opus?
V: Toistaiseksi mennään ääniraitojen puolesta vielä FLACilla ja AAC:llä, mutta katsotaan sitten joskus myöhemmin, olisiko Opus jo niin valtavirtaa, että sitä tohtisi käyttää. Kyllähän se taitaa jo AAC:n pestä pakkaustehossa mennen tullen, mutta se ei ehkä ole vielä riittävä syy vaihtaa tässä vaiheessa.

K: Entäpä AV1?
V: Juu ei, toistaiseksi vielä ihan liian raaka videokoodekki niin katsojan kuin etenkin enkoodaajan näkökulmasta. Kysy uudestaan viiden vuoden päästä.

K: Tai mitä jos h.266/VVC?
V: Siisti meemi. Kysy uudestaan kymmenen vuoden päästä.

K: Minkä kokoisia julkaisut ovat resoluutioltaan?
V: Sarjoista, joiden Blu-ray-julkaisut ovat mielekkään näköisiä, julkaistaan sekä 1080p- että 720p-versiot. Muutoin on tyytyminen pelkkään 720p:hen. Jos tarjolla on vain DVD-tasoista lähdemateriaalia, emme tietenkään lähde upscalen synkälle polulle, vaan julkaisemme kiltisti 480p:nä. Toistaiseksi sarjavalintamme ovat kuitenkin olleet tältä vuosisadalta ja niistä on kaikista ollut tarjolla enemmän tai vähemmän korkealaatuinen HD-raakaversio, vaikkakin ainakin Arian Q-TEC-käsitellyt Blu-rayt ovat siinä rajamailla, voiko niitä korkealaatuisiksi kutsua.

K: Minkä kokoisia julkaisut ovat tiedostokooltaan?
V: Ryhmän alkuaikoina julkaisemissamme jaksoissa käytettiin vakiobittinopeuksia, jolloin jaksojen tiedostokootkin olivat miltei vakioita. Nyt jo pitkän aikaa jaksojen ja elokuvien videoraita on kuitenkin enkoodattu vakiolaatukertoimen (CRF) mukaisesti. CRF-pohjainen enkoodaus pyrkii vakioimaan havaittavan laadun valitun kertoimen perusteella, jolloin taas tiedostokoko vaihtelee. Nykyään käytämme useimmiten CRF 19:ta kaikissa sarjan versioissa, vaikkakin on huomionarvoista, että tavallisimmin tiettyä kerrointa käyttävä HEVC-video on häviöttömämpi kuin samalla kertoimella enkoodattu ja muutoin identtinen h.264-video. Esimerkiksi tavallisissa puhekohtauksissa hyvään laatuun riittää pieni bittinopeus, mutta paljon liikettä sisältävät kohtaukset vaativat paljon enemmän, joten keskimääräinen tiedostokoko riippuu hyvin paljon sarjasta. Joissain sarjoissa enkooderien asetuksia on lisäksi säädetty niin, etteivät ne yhtä hanakasti pakkaa tummia alueita alhaisella laadulla, jolloin tiedostokoot ovat jonkin verran suurempia.

Äänen osalta korkealaatuisimmassa julkaisussa käytetään häviötöntä FLAC-formaattia silloin, kun se on mahdollista. Jotkin aiemmat sarjat aloitettiin käyttämällä 1080p-versiossakin AAC-ääntä, eikä niissä ei vaihdettu formaattia kesken kaiken, mutta säännön pitäisi päteä kaikkiin uusiin aloitettuihin sarjoihin. Muissa julkaisuissa käytetään aina AAC-ääntä, joka enkoodataan laatukertoimella Q = 0.55.

Tilastollisesti esimerkiksi Clannadin toisen puoliskon keskimääräinen jakson enkoodin koko (ilman tekstitystä ja mukaan liitettyjä fontteja) oli noin 460 Mt (1080p) / 215 Mt (720p), molemmat h.264-enkoodeja. Toimintapainotteisemmissa sarjoissa, kuten JoJossa, taas jo 720p-versiokin on poikkeuksetta Clannadin keskimääräistä 1080p-versiota suurempi.

K: Sarjan X jaksosta Y on repliikki Z kääntämättä!
V: Pyrimme kääntämään niin paljon kuin vain mahdollista, mutta joskus rivejä tosiaan jää kääntämättä. Valtaosa kääntämättä jääneistä riveistä on yleensä taustakeskustelua, josta saa huonosti selvää varsinkin vielä puutteelliset kielitaitomme huomioon ottaen. Mikäli emme onnistu kääntämään niitä itse eikä tukikäännöksistämmekään löydy niille vastineita, on yleensä aika vähän tehtävissä. Voit kuitenkin olla levollisin mielin, sillä sarjan tuottajatkaan eivät piilottaisi näihin repliikkeihin mitään kovin tärkeää.

Toinen mahdollinen syy puuttuvalle repliikille on puhtaasti inhimillinen virhe. Koko repliikki on voinut jäädä täysin huomiotta, tai rivi on saatettu kääntää, mutta se on joko ajoitettu väärin ja jää kokonaan näkymättä ruudulla tai piilotettu settausta varten ja unohdettu tehdä sen jälkeen taas näkyväksi.

K: Sarjan X jakso Y on käännetty kehnosti/väärin!
V: Virheitä sattuu, emmekä mekään ole mitään täydellisiä sanataitureita. Pyrimme tietenkin saamaan jaksojen teksteistä mahdollisimman luonnollisia, mutta joskus se on vaikeaa esimerkiksi kulttuurierojen takia (suomen kielestä ei löydy kovin hyviä vastineita kaikille japanin kielen lukemattomista kohteliaisuuskiekuroista). Väärät käännökset voivat johtua joko omasta virheestämme tai tukikäännöksen virheestä, enkä epäile, etteikö jossain kohdissa voisi olla monikäsitteisyyksiäkin tulkittu väärin. Objektiivisista virheistä saa ja pitää ilmoittaa; jos virhe on erityisen haitallinen, voimme tehdä pikakorjausversion, muutoin korjaamme sen sarjan väli- tai loppupaketissa.

K: Sarjan X alku- tai loppulaulun sanat ovat aivan päin mäntyä!
V: Laulujen sanojen kääntäminen on repliikkeihin verrattuna vaikeampaa ja monikäsitteisempää. Toisin kuin englannista suomeksi kääntäessä, japanista käännetyistä sanoituksista löytyy poikkeuksetta useita versioita, jotka eroavat toisistaan joskus hyvinkin paljon. Yritämme itse koota mahdollisimman ehjän kuuloiset sanoitukset, mutta sen myötä tarkkuus saattaa kärsiä.

K: Sarjan X laulujen romajiteksteissä tai kanjeissa on virhe tai sanarajat ovat väärin!
V: Yleensä käytämme virallisista lähteistä (sinkkujen lehtiset ym.) saatavia kanjisanoituksia. Aivan uusien sarjojen kohdalla (mikäli sellaisia vielä jossain vaiheessa päädymme kääntämään) virallisia sanoituksia ei kuitenkaan ehkä vielä ole saatavilla, jolloin sanat perustuvat täysin tukikäännösryhmän kääntäjän kielikorvaan tai omaan kielitajuumme. Sanarajojen suhteen olemme vuosien varrella pyrkineet kokoamaan itsellemme omat ohjenuorat, joiden pohjalta sanajakojen pitäisi olla yhdenmukaisempia, mutta välillä niistä voi tulla lipsuttua vahingossa.

K: Sarjan X laulu on kääntämättä!
V: Käytännössä aina, kun laulu on kääntämättä, se on alun perinkin mahdoton kääntää (eli sen sanoitukset eivät vaikuta olevan mitään oikeaa kieltä, vaan ennemmin täysin keksittyjä). Näitä tapauksia lienee projekteissamme tähän saakka kaksi: Made in Abyssin parissa jaksossa toistunut Hanazeve Caradhina sekä Aria the Animationissa niin ikään pari kertaa toistunut Barcarolle.

K: Laulun romajissa lukee e, ryhmällä X lukee he.
V: Japania voi romanisoida monella tavalla, eikä niistä yksikään ole sinänsä sen oikeampi kuin muut, vaikka toiset yleisemmässä käytössä ovatkin. Käyttämässämme romanisointimenetelmässä tavumerkit は, へ ja を kääntyvät niiden tyypillistä lausumista vastaaviin muotoihin wa, e ja o, kun ne esiintyvät partikkeleina. Tavallisesti ne luetaan ha, he ja wo, mikäli ne esiintyvät sanojen sisällä, ja ainakin kahden jälkimmäisen osalta tavallisilla lukuasuilla partikkelikontekstissakin on kannattajansa. Samanlaisia eroja saattaa löytää muistakin tavumerkeistä: esimerkiksi づ, zu, romanisoidaan joskus muodossa du tai dzu.

K: Miksi ihmeessä teette karaokeja? Ne ovat jo pois muodista!
V: Niiden ei sinänsä pitäisi häiritä ketään ja niiden tekeminen on hauskaa. Toteutamme ne joka tapauksessa aina kokonaisuudessaan osana tekstitysraitaa koskematta itse kuvamateriaaliin, joten jos ne häiritsevät, ne pystyy halutessaan kytkemään muiden tekstitysten mukana pois kappaleiden ajaksi.

K: Sarjassa X käytettiin nimien arvoliitteitä (honorific; -san, -chan, -kun, jne.), mutta sarjassa Y ei.
V: Arvoliitteet ovat japanin kielessä olennainen osa ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja niihin sisältyy usein hienovaraisia nyansseja, joita ei kovin helposti saa muilla tavoin siirrettyä käännökseen. Esimerkiksi Summer Warsissa yhden kohtauksen merkitys muuttui hieman virallisessa julkaisussa, koska siinä ei voitu enää puhua eri arvoliitteen käyttämisestä, mutta muokkauksissamme kyseinen kohtaus korjattiin entiselleen. Yleensä käytämme siis arvoliitteitä. Valinta kuitenkin tehdään tapauskohtaisesti, joten jos jossain sarjassa tai elokuvassa niiden välttäminen vaikuttaa hyödylliseltä, sitten ne jätetään pois. Lisäksi suosimme esimerkiksi ammatteja kuvaavien arvoliitteiden sijaan itse ammattien käännöksiä, sillä niiden kohdalla valinnalla ei ole juuri merkitystä.

K: Tekstityksen fontti vaihtui kesken sarjan, miksi?
V: Näin ei pitäisi käydä missään julkaisussamme, joten luultavasti kyse on siitä, että Matroska-tiedostoon on unohtunut liittää käytetyt fontit. Näissä tapauksissa julkaisemme uuden version niin pian kuin mahdollista, kunhan ensin joku ilmoittaa meille ongelmasta. Mahdollista on myös, että videosoittimesi käyttää Haali Media Splitteriä tiedoston tulkitsemiseen. Haalia ei ole päivitetty sitten vuoden 2013 ja sen uusimmallakin versiolla on ongelmia ymmärtää tietynlaisia mukaan paketoituja fontteja, joten monen vuoden turhan tappelemisen jälkeen päätimme vuonna 2018, ettei Haalia enää tueta uusissa julkaisuissa.

K: Clannadin introssa lukee Fuko Ibuki, mutta tekstityksessä käytetään nimeä Fuuko. Miksi?
V: Länsimaiset lisensoijat tuppaavat romanisoimaan pitkät vokaalit usein lyhyinä, ja japanilaiset vaikuttavat päättäneen usein menetellä samoin romanisoidessaan tekstiä ulkomaisia katsojia ajatellen tai muuten vain eksoottista vivahdetta antamaan. Virallinen lausuma-asu nimelle on kuitenkin pitkällä U-kirjaimella, joten käytämme luonnollisesti sitä. Lisäksi intron nimet on käännetty länsimaiseen järjestykseen, mutta käytämme tekstityksissä aina alkuperäistä Sukunimi Etunimi -järjestystä. Tässä päätöksessä pysyttäydymme edelleen, vaikka alkuperäisen visual novelin virallinen englanninkielinen käännöskin käyttää näitä lyhytvokaalisia versioita.

K: Mitä kaikkia hahmoja inFINiSubsin yläpalkin bannereissa esiintyy?
V: Todennäköisesti ajantasaisen bannerilistan hahmoineen löytää täältä päin. Jokainen bannerien hahmo esiintyy ainakin yhdessä käännösprojekteistamme.