Kävijäkyselyn antia

13

Kesä on nyt ohi, joten lienee aika käydä läpi sen alussa avatun kävijäkyselyn vastauksia.

Ennen kysymyksiin pureutumista voinee mainita, että lomakelinkin klikkauksia WordPress oli rekisteröinyt 21 kappaletta ja vastauksia oli lopulta tullut yhdeksän, eli vajaa puolet jaksoi käydä kyselyn kokonaan lävitse. Tai no, niitä olisi varmaan ollut kymmenen, mutta valitettavasti ainakin yksi vastaus jäi kuulemma matkalle. Yhdeksän tai kymmenen vastausta on kuitenkin ihan kohtuullinen määrä ottaen ryhmämme ja suomenkielisten tekstien yleisesti heikon tunnettuuden huomioon. Yksittäisten kysymysten tasolla vastausprosentti oli muuten hyvä: vaikka vain pariin kysymykseen tulikin aivan jokaiselta vastaajalta vastaus, hyvin moni noista varsinaisesti asiaan liittyvistä kysymyksistä pääsi silti kahdeksaan vastaukseen.

Ensimmäisellä sivulla kysyimme, mitä kautta inFIN oli alun perin tullut tutuksi. Näyttää, että hakukoneiden kautta meidät on melko helppo löytää, mutta myös muiden käännössivustojen kautta oli tullut pari vastaajaa ja suoraan jonkin julkaisun torrentista Nyaassakin yksi.

Kysyimme myös, mitä meidän tekemiämme julkaisuja vastaajat ovat katsoneet, itse asiassa jo ennen tuota ylempää kysymystä. Tai se ainakin oli tarkoitus – alkuperäinen kysymyksen asettelu antoi ehkä ymmärtää, että kysyttiin katsottuja sarjoja ja elokuvia riippumatta käännösryhmästä. Korjasin kysymystä paremmaksi jossain vaiheessa, mutta suurin osa vastaajista oli jo siihen mennessä vastannut, joten vastaukset eivät ehkä ole täysin luotettavia. Siinä valossa kaikkiin kohtiin löytyi kuitenkin ainakin joku, joka sen oli nähnyt. Vähemmän yllättäen tutuin sarja oli Teräsalkemisti, jota oli katsonut yhtä vaille jokainen, kun taas Pokémon-elokuville tuli vain yksi piste kullekin. Loput löytyivät siltä väliltä.

Nykyisten projektien kiinnostavuudessa olemme ilmeisesti saavuttaneet mukavan tasapainon, sillä kukin näistä kolmesta jo hyvässä vauhdissa olevasta projektista sai yhtä monta “kiinnostaa paljon” -pistettä. Tietenkään kaikki sarjat eivät kaikkien mielestä ole kiinnostavia esimerkiksi niiden teemojen takia, tai siksi, että ne on jo tullut nähtyä, tai muuten vaan, joten niitäkin pisteitä tuli odotetusti kaikille kolmelle. Positiivista on silti, että vastaukset painottuivat enemmän siihen kiinnostavien sarjojen päähän. Näiden nykyisten sekä viime vuoden sisällä vielä työstettyjen (Planetarian, Tokyo Magnitude 8.0, Milos v2) sarjojen julkaisujen laatuunkin oltiin selvästi tyytyväisiä, vaikka vielä on ilmeisesti varaa parantaa kaikilla osa-alueilla, eritoten huolellisuudessa. Yritämme parhaamme 🙂


Kysymyksistä kaksi mielenkiintoisinta olivat eittämättä ne, joissa pohdittiin tulevia sarjavalintoja. Mistään sitovista vastauksista ei tosiaankaan ollut kyse, kuten muhkeista saateteksteistä saattoi jo ymmärtää, mutta näitä vastauksia hyödynnettäneen varmasti tulevia valintoja tehdessä ainakin hieman.

Näistä ensimmäisessä kysyttiin yksinkertaisesti vain yksittäistä mieleistä sarjavalintaa. No, yhdessä vastauksessa annettiin silti kaksi eri sarjaa, mutta menkööt 😛 Ehdotettujen sarjojen lista kokonaisuudessaan oli seuraava: Dragon Ball, Hiatari Ryoukou!, Shingeki no Kyojin, Tokyo Ghoul, Uchuu Senkan Yamato 2199 ja Yakusoku no Neverland. Noita voin sen verran kommentoida, että DB:n kokoiset sarjat eivät taida meidän tahdillamme olla kovin mielekkäitä, ja koska meillä ei ole tällä hetkellä niin taitavaa aktiivista kääntäjää, joka osaisi kääntää suoraan japanista suomeksi ilman englanninkielistä tukikäännöstä, vain osittain englanniksi julkaistu (ja neljän jakson verran suomeksi dubattu) Hiatari Ryoukou! ei olisi millään tasolla mahdollinen projektivalinta. Muiden osalta jäänee nähtäväksi, mitä niille käy 😛

Toisessa kysymyksessä leikiteltiin ajatuksella, että tekisimme jonkin kuolleen suomennosryhmän kesken jääneen käännöksen loppuun. Mikään sarja ei tässä noussut ehdottomaksi suosikiksi, mutta moni sarja pääsi kahteen ääneen ja muutama kolmeenkin, tarkalleen ottaen JoJo, N.H.K ni Youkoso!, Kiss×Sis ja Ao no Exorcist. Toisaalta yhdeksän annetuista vaihtoehdoista jäi täysin nollille. Mielenkiintoisia sarjoja toki moni noista kahta tai kolmea ääntä saaneista, ehkä niistä voikin kehkeytyä aikanaan jotain – parilla varauksella, joihin palaan ihan kohta.

Kysymykseen oli mahdollisuus vastata myös listan ulkopuolelta, ja pari sellaista vastausta tulikin – yhden äänen saivat sekä BRF:n Blood+ että Ushi-Ain Shiki. Ei siinä mitään, mutta kyse oli tosiaan kuolleista ryhmistä, enkä ainakaan itse viitsi julistaa kuolleiksi ryhmiä, joiden sivut ovat vielä pystyssä ja tyypit paikalla viestimissä 😀 Kävin kysymässä, mitä noille projekteille kuuluu, ja vastaukset olivat suurin piirtein seuraavaa: Blood+ on käännetty loppuun saakka, mutta käännökset ovat editointia, tarkistusta ja muuta viimeistelyä vailla (ja siihen rooliin he ovat alkuvuodesta saakka sivuillaan hakeneetkin apua), ja Shikin kääntäjä on pitänyt hiljaiseloa, mutta häneen yritettäneen olla taas yhteydessä pikapuoliin. Jatkossa kannattaa joka tapauksessa ennen epätoivoon vaipumista kysellä suoraan kääntäneeltä ryhmältä, jos julkaisu näyttää tulleen tiensä päähän 🙂

Ensimmäiseen kysymykseen tuli itse asiassa vielä yksi vähän muista poikkeava vastaus, joka liittyy tavallaan näihin molempiin: vastaajalle ei ollut sinänsä merkitystä, mikä sarja valittaisiin, kunhan sitä ei vielä löytyisi Netflixistä. No, henkilökohtaisesti en pidä virallisten käännösten tylsästä, tyylittelemättömästä ja yleensä esimerkiksi laulut täysin sivuuttavasta käännöstyylistä, joten en koskaan ole halunnut sulkea täysin pois mahdollisuutta tehdä niistä näyttävämpiä versioita. Toisaalta olemme kuitenkin alusta alkaen maininneet yleiskuvauksessamme, että haluamme kääntää pääasiassa vielä kääntämättömiä sarjoja suomen kielelle, ja tällä hetkellä tästä ovat tainneet poiketa vain Teräsalkemisti (josta teimme pitkälti alkuperäiskäännöksen) ja Summer Wars (jossa muokkasimme valmista suomennosta). Aivan uusia käännöksiä jo ennestään käännetyistä sarjoista tuskin tulemme enää tekemään, mutten lupaa, ettemme koskaan enää viilaisi jotakin ammattikäännöstä fanikäännöstyyliseksi julkaisuksi.

Toiseen kysymykseen tuo Netflix-juttu liittyy siten, että NF on hiljalleen haalinut itselleen lisenssejä upouusien animesarjojen lisäksi vähän vanhempaan tuotantoon, ja erityisesti tässä parin viime kuukauden aikana heidän valikoimiinsa tuntui päätyvän varsin monta menneiden vuosien suosikkisarjaa. Merkittävin noista lisensseistä lieni Neon Genesis Evangelion, joka oli jo aiemmin suomeksi saatavilla, mutta tässä oleellisimpina sinne lisättiin myös noista aiemmin osittain suomennetuista sarjoista ainakin Ao no Exorcist, Code Geass, Cardcaptor Sakura ja Ano Hana sekä meiltä aikojen saatossa toivotuista sarjoista ainakin Toaru Majutsu no Index. Jos sama kysely olisi tehty paria kuukautta aiemmin, olisivat nuo olleet silloin luultavasti houkuttelevampia vaihtoehtoja, mutta nyt niitä ei juuri kannata harkita – tästä voinee nähdä sen, että Netflix voi hyvin helposti tehdä jo käynnissä olevasta projektistakin selvää silmänräpäyksessä. Enpä osaa sanoa, mitä moisessa tilanteessa tekisimme, jos siihen joutuisimme jatkossa. Teräsalkemistista oli aikoinaan julkaisematta ehkä puoli tusinaa jaksoa ja kääntämättä vain pari silloin, kun Netflix otti sen ohjelmistoonsa, ja silloin oli luonnollisempaa vain jatkaa vanhalla kaavalla loppuun saakka, mutta toivottavasti se jäi laatuaan ainoaksi tapaukseksi.


Sarjavalintakysymysten välissä oli pari kysymystä muiden ryhmien tunnettuudesta. Baka Rangers ja Elfeni olivat tämän mukaan tunnetuimmat muut ryhmät, kumpikin seitsemällä pisteellä, Gurren-Dan ja Ushi-Ai tulivat ihan vanavedessä kuudella pisteellä, PuSu viidellä, ja loput vanhemmat ja pienemmät nimetyt ryhmät 2–4 pisteellä. Elfenin tunnettuus yllätti minut ehkä hieman, sillä Baccanoa ja Eve no Jikania lukuunottamatta heidän projektinsa eivät ehkä olleet ihan valtavirtaa ainakaan verrattuna moniin G-D:n ja Ushin sarjoihin, mutta mitäpä sitä tässä mutuilemaan 🙂 Ryhmien julkaisujen osalta vastaukset jäivät vähän tyngiksi, ehkä jälleen kysymyksen asettelun takia, mutta ainakin yhdessä vastauksessa mainittiin Shiki (Ushi), Fate/stay night (BRF-Ushi) ja Fate/Zero (BRF-Ushi) ja toisessa “lähes kaikki”.

Suurin osa vastaajista kertoi suosivansa suomenkielistä julkaisua aina kuin vain mahdollista, mikä on mukava kuulla. Pari mainitsi valitsevansa joissain harvoissa tilanteissa jonkin muun julkaisun helpomman saatavuuden tai suomennoksen hitaan julkaisutahdin takia, kun taas yksi vastaaja edusti ainoana toista ääripäätä katsomalla suomennoksia vain, jos ne ovat jo valmiita tai lähes valmiita ja jättämällä ne muutoin vasta toisen katselukerran herkuksi.

Viimeisen sivun vapaassa palautteessa moni kiitteli kovasti meitä käännöksistämme ja toivoi, että jatkamme työtä vastedeskin. Kiitos teille tuestanne! Emme toki ole aikeissa lähteä täältä mihinkään 🙂 Samoin toivoteltiin hyvää kesää; nyt kesä on jo ohi, mutta terveiset tulivat silti perille ajoissa, joten kiitos niistäkin 😀 Yksi vastaus koostui vain kolmikirjaimisesta lyhenteestä, jonka sanoma viuhahti valitettavasti korkealta otsiemme yläpuolelta – ehkä kyseinen viesti olikin lähtenyt keskeneräisenä liian äkkiä matkaan, tai ehkä lyhenteellä oli jokin merkitys emmekä vain ole siihen aiemmin törmänneet. No, ainakin saimme tästä pähkäiltävää, jos emme mitään muuta.


Toiseksi viimeisellä sivulla oli sitten niitä vähemmän tärkeitä, asiaan liittymättömiä kysymyksiä 😛

Kävijöiden ikähaarukka ja sukupuolijakauma ei sinänsä tullut yllätyksenä: tyypillinen katsojamme on 18–23-vuotias mieshenkilö. Itse asiassa tätä nuorempia vastaajia ei ollut ollenkaan; luultavasti vielä alaikäiset animen harrastajat ovat jo päässeet tottumaan suoraan virallisista palveluista löytyviin suomen- ja englanninkielisiin tekstityksiin, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Tätä vanhempia vastaajia taas kyllä oli muutama, mutta siitäkin suunnasta äärimmäinen pää jäi nollille. Miehiä vastaajista oli yhtä vaille kaikki, mikä saattaa selittyä muun muassa sillä, että tähänastiset projektimme taitavat aika lailla kaikki sijoittua heille suunnattuihin shounen- ja seinen-markkinasektoreihin, ja naisille suunnatut shoujo- ja josei-sektorit ovat jääneet vähälle huomiolle. En jaksa uskoa, että suomenkielisten animetekstitysten katsojien suhde olisi yleisellä tasolla mitattuna noin selvästi miesvaltainen 🙂

Yleismalkaisenkin sijaintinsa kanssa vastaajat vaikuttivat olevan hieman varovaisia, sillä se oli muiden ryhmien katsottujen julkaisujen kysymyksen jälkeen kyselyn toisiksi vähiten vastauksia saanut kysymys. No, eipä siinä mitään; niistä nähtiin silti sen verran, että Etelä-Suomesta ainakin löytyy kaksi katsojaa. Yksi vastaaja oli Itä-Suomesta ja yksi jostakin Euroopan ulkopuolisesta maasta.

Hassuttelukysymyksistä saatiin selville, että saunavälinettä kutsutaan vihdaksi, pizzansyöjistä vain puolet tulee toimeen keskenään ja puolet jää riitelemään ananaksesta, juusto tulee leivällä kinkun päälle ja parhaiten henkilöllisyyttä kysellään kysymällä tavanomaiseen tapaan “Kuka?!”


Haluamme vielä kertaalleen kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita 🙂 Allekirjoittaneelle tämä oli omanlaisensa oppimiskokemus, sillä minun ei ole tullut tämänkään kokoista kyselypakettia tehtyä koskaan aiemmin, ja opin vähintäänkin sen, että kysymysten asettelu on tärkeää saada selkeäksi, ja että Google Formsin kaaviot ovat hieman suolesta, mikäli koko vastaussarjaa ei halua jakaa vastaajien kesken raakamuodossaan. Kaiken kaikkiaan vastaukset olivat kuitenkin hyödyllisiä ja osittain yllättäviäkin – toivottavasti ne ovat teidänkin mielestänne mielenkiintoisia 😛

Ehkä teemme samanlaisen kyselyn joskus myöhemminkin, mutta palataan siihen sitten, kun se on taas ajankohtaista. Ensi kerralla on taas tarjolla jotakin julkaisua – en vielä osaa sanoa, mitä, mutta kaikki ovat mahdollisia. Näette sitten 🙂

Julkaistu 20.9.2019. Kategoriat: Aiheen vierestä. Lisää pysyväislinkki kirjanmerkkeihisi. Jätä kommentti.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.